Corporate Restructuring Is an Option Despite the Coronavirus Pandemic (Available in Finnish)

Authors: Mikko Tavast, Jan Lilius and Lotta Hemmi

Yrityssaneeraus on vaihtoehto myös pandemia-aikana

Syyskuun alussa julkaistussa blogikirjoituksessa kysyimme, miksi yrityssaneerauksia on niin vähän vallitsevissa olosuhteissa, jossa muutoin elinkelpoiset yritykset joutuvat pandemian vaikutuksista johtuen vakaviinkin mutta luonteeltaan tilapäisiin vaikeuksiin.

Keväällä 2020 hallitus sääti konkurssilakiin väliaikaisen muutoksen, jolla rajoitettiin velallisen asettamista konkurssiin velkojan hakemuksesta. Lainmuutosta perusteltiin aiheellisesti sillä, että koronaviruspandemia aiheuttaa monille yrityksille taloudellisen ahdingon, joka ei jää pysyväksi. Lainmuutoksen myötä velallista ei oleteta maksukyvyttömäksi sillä perusteella, että tämä ei ole viikon kuluessa maksukehotuksesta maksanut velkojan selvää ja erääntynyttä saatavaa. Käytännössä velkojan, joka hakee velallista konkurssiin, on lainmuutoksen vuoksi muulla tavalla kuin ns. konkurssiuhkaisella maksukehotuksella näytettävä, että velallinen on muutoin kuin tilapäisesti maksukyvytön. Lainmuutos tuli voimaan toukokuun alussa ja se on voimassa lokakuun loppuun asti.

Hallitus on esittänyt väliaikaiselle lainmuutokselle jatkoa tammikuun 2021 loppuun asti. Esityksen tavoitteena on estää koronavirustilanteen vuoksi maksuvaikeuksiin joutuneiden yritysten konkurssit. Voimassaoloa jatkamalla saadaan myös lisäaikaa harkita ja toteuttaa uusia toimia maksuvaikeuksissa olevien yritysten tilanteen helpottamiseksi. Oikeusministeriön julkaisemien tietojen mukaan lakiehdotuksen sisältö on hyväksytty mietinnön mukaisena 20.10.2020, mutta esitys on tätä kirjoitusta laadittaessa edelleen eduskunnan käsittelyssä.

Vaikka konkurssiuhkainen maksukehotus ei ole ainoa velkojan käytössä oleva keino konkurssin aloittamiseksi, käytännössä sen poistaminen keinovalikoimasta näyttäisi olennaisesti vaikuttaneen konkurssien määrään Suomessa. Tilastokeskuksen julkaisemien tietojen mukaan tammi-syyskuussa 2020 pantiin vireille 1.745 konkurssia, mikä on 11,7 % vähemmän kuin vastaavana ajankohtana edellisvuonna. Vireille pantujen konkurssien määrä ei kuitenkaan kuvatun kaltaisessa poikkeustilanteessa anna todellista kuvaa siitä, kuinka paljon markkinoilla on pysyvästi maksukyvyttömiä yrityksiä. Suomen elinkeinoelämää 1990-luvulla koetelleen laman aikana Suomessa otettiin konkurssin rinnalle käyttöön yrityssaneeraus, jonka tarkoituksena on antaa, esimerkiksi yrityksen liiketoiminnassa olleen tilapäisen häiriön vuoksi, taloudellisiin vaikeuksiin joutuneelle elinkelpoiselle yritykselle mahdollisuus saada suojaa velkojien perintätoimia vastaan ja jatkaa taloudellista toimintaansa. Tällä maksukyvyttömyyslainsäädännön kahtiajaolla pyritään siihen, että taloudellisissa vaikeuksissa olevat yritykset valikoituisivat tarkoituksenmukaisella tavalla joko jatkamiskelpoisen yritystoiminnan elvyttämiseen tähtäävään yrityssaneerausmenettelyyn tai toiminnan lakkaamiseen tähtäävään konkurssimenettelyyn.

Väliaikaisella lainmuutoksella on rajoitettu velkojien mahdollisuutta pysyvästi maksukyvyttömän yhtiön hakemista konkurssiin.  Maksukyvyttömän  yrityksen, jonka liiketoiminta on pysyvästi kannattamatonta, voi – ja tämän tosiseikan havaitessaan sen myös tulisi – edelleen itse hakeutua konkurssiin. Tämä on perusteltua jo yhtiön johdon henkilökohtaisen vastuun välttämiseksi. Sen sijaan jos esimerkiksi pandemiatilanteessa tilapäisiä vaikeuksia kokeneen yrityksen liiketoiminta on elvytettävissä kannattavaksi, yrityksen tulisi harkita yrityssaneerausmenettelyyn hakeutumista.

Tunnetusti yrityssaneeraukseen hakeudutaan monesti liian myöhään. Konkurssilain väliaikaisen muutoksen suoman rauhoitusajan, joka näillä näkymin olisi jatkumassa tammikuun 2021 loppuun saakka, ei tulisi merkitä sitä, että yrityssaneerausharkinta jätetään vieläkin myöhäisemmälle ajalle.