Rare Resale Price Maintenance Fine Imposed by the Finnish Market Court — Competition Authorities’ Growing Interest in Vertical Agreements? (Available in Finnish)

Author: Helena Lamminen

Markkinaoikeus määräsi seuraamusmaksun määrähinnoittelusta ensimmäisen kerran yli 10 vuoteen - Kilpailuviranomaisten kiinnostus vertikaalisia sopimuksia kohtaan kasvamassa?

Markkinaoikeus määräsi 11.8.2022 antamallaan päätöksellä 1,75 miljoonan euron seuraamusmaksun kielletystä määrähinnoittelusta – ensimmäisen kerran yli 10 vuoteen. Seuraamusmaksu määrättiin teknisen kaupan alan maahantuonti- ja rautakauppayritys Isojoen Konehalli Oy:lle (IKH). Huomionarvoista on, että seuraamusmaksu jäi esitettyä 9 miljoonaa euroa merkittävästi alhaisemmaksi.

Taustaa – KKV:n esitys

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) esitti toukokuussa 2020 markkinaoikeudelle 9 miljoonan euron seuraamusmaksun määräämistä IKH:lle kielletystä määrähinnoittelusta. KKV:n mukaan IKH asetti myymilleen tuotteille suositushinnat ja painosti jälleenmyyjiään noudattamaan asettamiaan hintoja. KKV katsoi, että määrähinnoittelu koski IKH-tuotteiden myyntiä jälleenmyyjien verkkokaupoissa ja kivijalkamyymälöissä. Kiinteän jälleenmyyntihinnan noudattamista edellytettiin lisäksi IKH-verkkokaupassa siihen liittyneiltä jälleenmyyjiltä.

On hyvä huomata, että suositushintojen antaminen on sinällään sallittua, kunhan ne eivät tosiasiassa johda esimerkiksi painostuksen vuoksi kiinteisiin jälleenmyyntihintoihin.

Markkinaoikeuden päätös – rikkomuksen laajuus esitettyä suppeampi

Markkinaoikeuden päätöksen mukaan IKH asetti jälleenmyyjilleen sen omia IKH-tuotteita koskevat vähittäishinnat, joita niiden tuli noudattaa omissa verkkokaupoissaan. Jos jälleenmyyjä ei noudattanut annettua hintaa ja myi edullisemmalla hinnalla, kohdisti IKH kyseiseen jälleenmyyjään painostustoimia hintatason korjaamiseksi.

IKH:lla oli myös oma verkkokauppa, johon valtuutetut IKH-jälleenmyyjät pääsivät halutessaan mukaan. IKH:n verkkokaupassa myytiin IKH-tuotteita kiinteään, IKH:n yksin määrittämään jälleenmyyntihintaan, josta ei saanut poiketa.

Markkinaoikeuden päätöksen mukaan IKH:n toimien tarkoituksena oli vähentää IKH-tuotteiden sisäistä hintakilpailua ja siten saada IKH:lle sekä sen jälleenmyyntiketjulle keinotekoisen korkea kate kyseisten tuotteiden myynnistä.

IKH-tuotteiden myynti painottui vuosina 2010–2015 kivijalkamyyntiin verkkokauppatoiminnan ollessa vielä suhteellisen rajallista. Markkinaoikeus katsoi, ettei KKV esittänyt riittäviä todisteista määrähinnoittelun kohdistumisesta kivijalkamyyntiin, minkä voidaan olettaa vaikuttaneen siihen, että määrätty seuraamusmaksu jäi huomattavasti KKV:n esittämää alhaisemmaksi. Markkinaoikeuden päätös ei ole vielä lainvoimainen, eivätkä osapuolet ole toistaiseksi ilmoittaneet, tulevatko ne valittamaan asiasta korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Nyt annettu päätös jatkaa viime vuosien trendiä, jossa markkinaoikeuden määräämä seuraamusmaksu kilpailunrikkomuksesta jää merkittävästi KKV:n esittämää alhaisemmaksi. Syynä vaikuttaa olevan se, että markkinaoikeus on katsonut, ettei KKV:n esittämä näyttö ole ollut riittävää kaikkien seuraamusmaksuesityksen väitteiden osalta. Jotta tämä trendi muuttuisi, tulee KKV:n jatkossa kyetä esittämään vankempaa näyttöä tai vaihtoehtoisesti rajata esityksiään olennaisiin tapahtumiin.

Vertikaaliset suhteet kilpailuviranomaisten kiinnostuksen kohteina

Vaikka edellisestä Suomessa määrähinnoittelusta määrätystä seuraamusmaksusta on yli 10 vuotta, ovat kilpailuviranomaiset Euroopan tasolla aktivoituneet vertikaalisten rajoitusten ja määrähinnoitteluun liittyvien tutkintojen osalta. Tätä kiinnostusta ei todennäköisesti ainakaan vähennä se, että kesäkuun alussa voimaan tulleet uudistetut jakelu- ja toimitussopimuksia koskevat säännöt muun muassa pysyttivät jälleenmyyntihintojen määräämisen vakaviksi katsottavien kilpailunrajoitusten listalla, mutta myös tarjoavat joitain selvennyksiä aihetta koskeviin tulkintakysymyksiin.

Ottaen huomioon kilpailuviranomaisten kasvaneen kiinnostuksen sekä uudistetut jakelu- ja toimitussopimuksia koskevat säännöt, olisi yritysten hyvä tarkistaa yhteistyökumppaneidensa kanssa solmimiensa sopimusten ajantasaisuus ja varmistaa, etteivät sopimukset ja toimintamallit sisällä lainsäädännön kanssa ristiriidassa olevia ehtoja tai käytänteitä. Uudistettujen sääntöjen siirtymäaika päättyy toukokuun 2023 lopussa, johon mennessä myös aiemmin solmittujen, edelleen voimassa olevien sopimusten tulee olla uusien sääntöjen mukaisia.