Unreasonably Long Processing Times for Tax Adjustment Claims Have Violated Taxpayers’ Civil Rights – Could the Protracted Breach be Solved by Setting Time Limits for Adjustment Board Processes? (Available in Finnish)

Authors: Heikki Vesikansa and Isabella Kartila

Verovelvollisten oikaisuvaatimusten käsittelyajat ovat Verohallinnossa venyneet niin kohtuuttomiksi, että olisi aika säätää oikaisulautakuntaprosesseille enimmäisaikaraja

Verotuksen oikaisuvaatimusten käsittelyajat ovat venyneet kohtuuttoman pitkiksi viime vuosina. Verohallinto on saanut sekä apulaisoikeuskanslerin sijaiselta että eduskunnan apulaisoikeusasiamieheltä huomautuksia, että oikaisuvaatimusten käsittelyaikoja pitää saada lyhennettyä. Verohallinto on vastikään antanut oikeuskanslerinviraston vaatiman selvityksen toimenpiteistä, jotka se on tehnyt oikaisuvaatimusten käsittelyn joutuisuuden edistämiseksi. Toimenpiteiden purevuus ei kuitenkaan vielä täysin vakuuta, mutta voisiko virallisten määräaikojen asettaminen oikaisuvaatimusten käsittelylle olla ratkaisu haasteeseen?

Tausta

Suomen perustuslaki turvaa jokaiselle oikeuden saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa. Oikaisuvaatimusten nopea käsittely on erityisen tärkeää valitusprosesseissa, joissa asia viedään tuomioistuimeen. Mikäli oikaisuvaatimuksen käsittely kestää yli vuoden tai jopa kaksi vuotta verotuksen oikaisulautakunnassa, asian käsittely voi muodostua hyvin pitkäksi jo ennen varsinaista tuomioistuinvaihetta. Kokonaiskäsittelyaika voikin helposti venyä useaan vuoteen, jos asia viedään lopulta korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti.

Yksityishenkilöiden tuloverotuksen oikaisuvaatimusten käsittelyajat ovat pisimmillään venyneet jopa yli kahteen vuoteen, minkä kohtuuttomuudesta Verohallinto saikin apulaisoikeuskanslerin sijaiselta huomautuksen joulukuussa 2021. Apulaisoikeuskanslerin sijainen oli huomauttanut Verohallintoa samasta asiasta jo kesällä 2020. Myös eduskunnan apulaisoikeusasiamies on viime vuosina saanut useita kanteluita oikaisuvaatimusten kohtuuttomasta viipymisestä Verohallinnossa. Lokakuussa 2021 antamassaan ratkaisussa apulaisoikeusasiamies katsoi, että yli 20 kuukauden käsittelyaika oli lainvastainen. Käsittelyaikojen venyminen on varsin huolestuttavaa, koska se vaarantaa yksityishenkilöiden ja yritysten oikeusturvan.

Puuttuessaan jo toistamiseen oikaisuvaatimusten kohtuuttomiin käsittelyaikoihin, apulaisoikeuskanslerin sijainen pyysi Verohallintoa toimittamaan syyskuussa 2022 selvityksen oikaisuvaatimusten käsittelyaikojen kehittymisestä ja toimenpiteistä käsittelyn joutuisuuden edistämiseksi. Selvityksen pyytäminen oli luontevaa, sillä henkilöasiakkaiden tuloverotuksen oikaisuvaatimusten keskimääräiset käsittelyajatkin olivat venyneet jo 16–18 kuukauteen vuonna 2021. Vastaavasti myös oma-aloitteisten verojen, myöhästymismaksujen ja yhteisöjen tuloverotuksen oikaisuvaatimusten keskimääräiset käsittelyajat olivat venyneet 12 kuukauteen sekä perintö- ja lahjaverotuksen jopa 12–16 kuukauteen.

Miten Verohallinnon toimenpiteet ovat purreet?

Verohallinto toimitti pyydetyn selvityksen apulaisoikeuskanslerille syyskuun viimeisellä viikolla. Selvityksessä Verohallinto kertoo kunnianhimoisesta tavoitteestaan käsitellä 90 % henkilö- ja kiinteistöverotusta koskevista oikaisuvaatimuksista kuuden kuukauden sisällä niiden vireille tulosta. Henkilö- ja kiinteistöverotuksen lisäksi Verohallinto aikoo panostaa perintö- ja lahjaverotusta sekä arvonlisäverotusta koskevien oikaisuvaatimusten käsittelyyn.

Oikaisuvaatimusten käsittelyä on pyritty tehostamaan seuraavilla toimenpiteillä:

• Rekrytoinnit: Verohallinto on palkannut uusia käsittelijöitä sekä tehnyt sisäisiä siirtoja, jotta oikaisuvaatimuksilla olisi tarpeeksi käsittelijöitä.
• Neuvonnan ja verotuspäätösten laadun parantaminen: Verovelvollisten ymmärrystä verotuksen eri vaiheista pyritään lisätä selkiyttämällä nykyistä ohjeistusta ja parantamalla puhelinneuvontaa verotuspäätösten perusteluja avattaessa, jotta tarpeettomilta oikaisuvaatimuksilta vältyttäisiin. Lisäksi verotuspäätösten laatua pyritään parantamaan erityisesti perusteluiden osalta.
• Sähköisen asiointipalvelun kehittäminen: Verohallinto kehittää OmaVeroa käyttäjäystävällisemmäksi, jotta verovelvolliset osaisivat toimia paremmin veroilmoitusten jättövaiheessa korjaten mahdolliset virheet ennen oikaisuvaatimusvaihetta. Myös OmaVeron oikaisuvaatimustoiminnallisuutta pyritään kehittää siten, että verovelvolliset osaisivat jatkossa esittää tarvittavat tiedot ja perustelut vaatimukselleen kattavammin.

Verohallinnon selvityksestä käy ilmi, että henkilöasiakkaiden tuloverotusta koskevien oikaisuvaatimusten käsittelytilanne olisi parantunut merkittävästi viime vuodesta. Tammi-kesäkuussa 2022 käsitellyistä henkilöasiakkaiden oikaisuvaatimuksista 80 % käsiteltiin 10 kuukaudessa, kun viime vuonna vastaava luku oli 43 %. Kyse on siis huomattavasta loikasta aiempaan vuoteen verrattuna ja toivottavasti tämä tahti saadaan pidettyä yllä myös jatkossa ja käsittelyn joutuisuutta kasvatettua vielä tätäkin paremmaksi.

Toimenpiteillä saavutetut tulokset eivät kuitenkaan muilta osin ole vielä täysin vakuuttaneet erityisesti seuraavista syistä johtuen:

• Vaikka henkilöasiakkaiden oikaisuvaatimuksista 80 % saatiin käsiteltyä 10 kuukaudessa ja 87 % 12 kuukaudessa, 11 %:n osalta käsittely vei edelleen 12–24 kuukautta ja 2 %:n osalta yli kaksi vuotta.
• Kiinteistö- ja arvonlisäverotuksen oikaisuvaatimuksista reilun 5 %:n osalta käsittely venyi yli kahteen vuoteen, mikä oli suurempi kuin edeltäneenä vuonna (2–3 %).
• Vaikka kiinteistöverotusta koskevien oikaisuvaatimusten käsittelyajat ovat parantuneet merkittävästi (56 % 12 kuukaudessa vrt. 18 % vuonna 2021), edelleen vain alle 15 % oikaisuvaatimuksista saatiin käsiteltyä alle 10 kuukaudessa.
• Perintö- ja lahjaverotusta koskevien oikaisuvaatimusten käsittelyajat pidentyivät merkittävästi. Alkuvuonna 2022 käsitellyistä oikaisuvaatimuksista vain 43 % (71 % vuonna 2021) saatiin valmiiksi alle 10 kuukaudessa ja 55 % alle 12 kuukaudessa (88 % vuonna 2021). Selvityksen mukaan 44 %:n osalta käsittely kesti 12–24 kuukautta tai 1 %:n osalta vielä pidempään.
• Myös arvonlisäverotusta koskevien oikaisuvaatimusten käsittelyajat olivat hieman pidemmät. Alkuvuonna 2022 valmistuneista oikaisuvaatimuksista 75 % käsiteltiin 12 kuukaudessa, kun viime vuoden vertailuluku on 80 %. Toisin sanoen 20 %:n osalta käsittely kesti 12–24 kuukautta ja edellä mainitusta 5 %:n osalta vielä kauemmin.
• Yhteisöjen tuloverotusta koskevat oikaisuvaatimukset oli Verohallinnon selvityksen perusteella jätetty kehitysprojektin ulkopuolelle. Oikaisuvaatimusten käsittelyajat olivat kuitenkin hieman parantuneet edellisestä vuodesta, mutta edelleen alle 80 % oikaisuvaatimuksista saatiin käsiteltyä tammi-kesäkuussa alle 12 kuukaudessa.

Enimmäismääräajat oikaisuvaatimusten käsittelylle – matalalla roikkuva hedelmä Suomen yritystoimintaedellytysten vahvistamiseksi

On ymmärrettävää, että oikaisuvaatimusten käsittelyajat voivat vaihdella merkittävästi tapauksen ja asian erityislaadun mukaan. Oikaisuvaatimusten käsittelyssä on kuitenkin huomioitava verovelvollisten yhdenvertaisuus eli samankaltaiset asiat tulisi käsitellä yhtä ripeästi. Jos säännönmukaisesta käsittelyajasta poiketaan, tulisi poikkeamiselle olla erityinen hyväksyttävä syy. Laillisuusvalvontakäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että viranomaisen tulee huolehtia tehtävien asianmukaisesta hoitamisesta myös niissä tilanteissa, kun resurssit ovat niukat, organisaatiossa tapahtuu muutoksia tai henkilöstövaihdoksia taikka asioiden käsittely jostain muusta syystä ruuhkaantuu.

Mikäli kaikkien oikaisuvaatimusten käsittelyaikoja ei onnistuta lyhentämään Verohallinnon tavoitteen mukaiseen kuuteen kuukauteen sen käytettävissä olevilla resursseilla, viranomaisten tulisi arvioida muita vaihtoehtoja oikaisuvaatimusvaiheen nopeuttamiseen. Lisärekrytoinnit ja tehokkaammat tekniset ratkaisut vaatisivat luonnollisesti rahallisia resursseja. Jos riittäviä lisäresursseja ei ole saatavilla, yhtenä ratkaisuvaihtoehtona voitaisiin arvioida virallisten määräaikojen asettamista oikaisuvaatimusten käsittelylle. Mikäli kohtuulliseksi katsottu määräaika (esim. 6 kk) ylittyy, oikaisuvaatimus katsottaisiin automaattisesti hyväksytyksi vaaditun mukaisesti. Jos veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö katsoo oikaisun perusteettomaksi, se voisi valittaa päätöksestä perinteisiä reittejä pitkin tuomioistuimeen. Tällä tavoin voitaisiin varmistaa, että yksityishenkilöiden ja yritysten perustuslain mukaiseen oikeusturvaan kuuluva oikeus saada asiansa käsitellyksi ilman aiheetonta viivytystä toteutuisi, eikä verovelvollinen joutuisi aina kärsijäksi käsittelyaikojen venyessä.

Tässä voisi olla ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen seuraavalle hallitukselle oiva matalalla roikkuva hedelmä, jolla voitaisiin tehdä Suomeen olosuhteet, joissa yritystoimintaa ja yksilöiden vaurastumista voidaan toteuttaa ilman pitkäksi venyvien hallintoprosessien aiheuttamia turhia esteitä. On aina parempi käyttää aika tehokkaasti koko yhteiskuntaa hyödyttävään yritystoimintaan kuin laahaavien viranomaisprosessien odotteluun.